14.6.2003
(päivitetty 15.6.2003)
Nimimerkki Psyko
MTV3:n lukiovertailu asettaa lukiot paremmuusjärjestykseen ylioppilaskirjoituksissa menestymisen perusteella. Tätä menestystä kuvataan puoltoäänien keskiarvolla. Yksityiskohtaisemmin MTV3:n laskutapa on kuvattu osoitteessa http://www.mtv3.fi/lukiot/.
Puoltoäänten keskiarvo ei kuitenkaan ole hyvä mittari sellaisenaan kuvaamaan koulun laadun tasoa. Eräs tekijä joka vaikuttaa puoltoääniin on kussakin koulussa opiskelevien lähtötaso, eli se minkä tasoisia oppilaita lukioon otetaan opiskelemaan. Lienee itsestään selvää että tasoltaan keskiarvo 7 oppilaat kirjoittavat heikommin kuin keskiarvoltaan 10 oppilaat. Tämä "paremmuusjärjestystä" koskeva kritiikki on esitetty MTV3:lle jo vuonna 2002.
MTV3:n julkaisema ”paremmuusjärjestys” perustuu siis vaihtelevaan sekoitukseen a) oppilaiden lähtötasoa ja b) koulun vaikutusta osaamiseen. Käytännössä joissakin kouluissa saattaa olla tehokas ja motivoitunut opetus jonka avulla heikkotasoisten oppilaidenkin osaamista saadaan nostettua kohtalaiselle tasolle. Toisissa kouluissa taso hyvänkin oppiaineksen taso saattaa jopa laskea.
Lähtötasoa huomioimaton ”paremmuusjärjestys” ei ole mielekäs. Lista ei auta opiskelijaa tekemään päätöstä lukion valinnassa sillä se ei kerro mikä lukio kasvattaisi eniten oppilaan omaa osaamista. Myöskään koulutuspoliittisesti näin vääristyneen listan julkaisu ei ole järkevää sillä se voimistaa (kenties virheellisiin käsityksiin perustuvia) tasoeroja lukioiden kesken.
Tässä minitutkimuksessa osallistun MTV3:n aloittamaan julkiseen keskusteluun ja tutkin joidenkin esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä helsinkiläisten lukioiden kohdalta.
Edellä esitetyn perusteella voidaan esittää seuraavat kysymykset: Vaikuttaako lähtötaso ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen? Miten suuri lähtötason vaikutus on? Muuttuuko lukioiden ”paremmuusjärjestys” jos oppilasaineksen lähtötaso huomioidaan?
Menestymistä ylioppilaskirjoituksissa mitattiin MTV3:n laskeman puoltoäänien keskiarvon mukaan (MTV3, 13.6.2003).
Oppilaiden lähtötasoa kuvattiin käyttämällä lukioon otettujen oppilaiden peruskoulun todistuksen alinta keskiarvoa. Nämä keskiarvot olivat vuodelta 2003 (Etelä-Suomen Lääninhallitus, 13.6.2003). Joissakin lukioissa oli erilaisia linjoja joissa saattoi olla vaihtelevia sisäänpääsykeskiarvoja jolloin näistä laskettiin keskiarvo. Tämä keskiarvon laskemistapa on yhtenevä MTV3:n käytännön kanssa jossa puoltoäänet lasketaan koko lukiosta (huomioimatta eri linjoja). Vielä paremmin lähtötasoa voitaisiin kuvata aloittavien oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvolla. Tulokset olisivat myös selkeämpiä mikäli sisäänpääsyn keskiarvorajat olisivat siltä vuodelta jolloin tarkastelun kohteena oleva vuosikurssi aloitti opiskelun.
Yksinkertaisuuden vuoksi tässä tarkastellaan vain Helsingin lukioita. Ne lukiot joista ei ilmoitettu sisäänpääsyrajaa kouluarvosanojen asteikolla 4-10 jätettiin tarkastelusta pois (mm. IB-lukiot). Kaikille MTV3:n listassa olleille lukioille ei löytynyt keskiarvoa Etelä Suomen Lääninhallituksen julkaisusta. Tarkasteltavia lukioita on yhteensä 31 kappaletta.
Oppilaiden lähtötason ja ylioppilaskirjoituksissa menestymisen välillä ilmeni tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys (r=0.65, p<0.001). Mitä korkeampi oli oppilaiden lähtötaso, sitä paremmin oppilaat menestyivät ylioppilaskirjoituksissa. Lähtötaso määritti noin 40% ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä (r^2=0.42). Lähtötason ja ylioppilaskirjoituksissa menestymisen yhteys on esitetty oheisessa kuviossa. (Helsingissä lukioon pääsemisen alin raja on 7.0).
Lineaarisen regressioanalyysin perusteella osoittautui että
keskimäärin sisäänpääsyrajan nostaminen yhdellä numerolla nostaa
puoltoääniä 5.24:llä (y=5.24x-17). Regressioanalyysin
perusteella voidaan siis ennakoida että lukioissa joissa sisäänpääsyn alin raja on 7 saadaan 20 puoltoääntä, 8 keskiarvorajalla 25 puoltoääntä ja 9
keskiarvorajalla 30 puoltoääntä. Laskemalla kunkin lukion
havaittujen puoltoäänien erotus ennakoiduista puoltoäänistä
saadaan jäännöspistemäärä (residuaali), joka kuvaa lukion
menestymistä ylioppilaskirjoituksissa silloin kun lähtötason
vaikutus on eliminoitu.
Oheisessa taulukossa on esitetty lukioiden ”paremmuusjärjestys” kun lähtötaso on huomioitu (Sijoitus-sarake). Muutos MTV3:n esittämän laskentatavan järjestykseen on sarakkeessa Muutos (negatiivinen = sijoitus laski verrattuna MTV3:n laskentatapaan, positiivinen = sijoitus nousi). Jäännöspistemäärät on esitetty sarakkeessa Residuaalit (positiivinen residuaali = parantaa osaamisen tasoa verrattuna keskimääräiseen, negatiivinen = heikentää osaamisen tasoa verrattuna keskimääräiseen). MTV3:n antamat puoltoäänet on sarakkeessa Puoltoäänet. Tässä tarkastelussa käytetyt keskiarvot on sarakkeessa Ka2003.
Oranssilla on korostettu ne helsinkiläiset lukiot jotka olivat MTV3:n listassa lukioiden kymmenen parhaan joukossa (n=5) ja vihreällä ne lukiot jotka olivat kymmenen huonoimman lukion joukossa (n=4).
Taulukko on saatavissa tekstimuodossa tästä (lukiovertailu_data.txt).
Helsingin lukioiden "paremmuusjärjestys" kun oppilaiden lähtötaso on huomioitu
Taulukosta ilmenee että oppilaiden lähtötason huomioiminen vaikutti huomattavasti lukioiden "paremmuusjärjestykseen". Suurin nousija suhteessa MTV3:n laskutapaan oli Suomalaisvenäläinen koulu (sija 5, muutos +11). Myös Helsingin kuvataidelukio (sija 6, muutos +8)ja Lauttasaaren yhteiskoulu (sija 12, muutos +8) nousivat paljon. Hyvin kärjessä pysyivät laskutavan muuttumisesta huolimatta Helsingin ranskalaissuomalainen lukio (sija 1, muutos 2) ja Helsingin suomalainen yhteiskoulu (sija 2, muutos -1). Suurin puotaja suhteessa MTV3:n laskutapaan oli Mäkelänrinteen lukio (sija 29, muutos -18). Myös Helsingin luonnontieteiden lukion sijoitus putosi paljon (sija 17, muutos -10). Listan häntäpäässä olivat Yhtenäiskoulun lukio (sija 30, muutos -5) ja Pohjois-Helsingin lukio (sija 31, muutos -7).
Pienen otoksen alustava tutkimus osoitti että opiskelijoiden lähtötaso vaikuttaa huomattavasti ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. Tilastollisesti ottaen jopa 40% menestymisestä selittyy opiskelijoiden lähtötasolla. Koska lähtötaso vaikuttaa puoltoääniin näin paljon on selvää että oppilaiden lähtötaso olisi huomioitava tarkasteltaessa lukioiden paremmuutta.
Lukioiden ”paremmuusjärjestys” muuttuu kun lähtötason vaikutus poistetaan järjestyksestä. Nousijoiden joukossa oli monia erikoislukioita (kuten Sibelius-lukio, Kallion lukio, Suomalaisvenäläinen koulu ja Helsingin kuvataidelukio) joissa sisäänpääseminen edellyttää keskiarvon lisäksi muita taitoja. Lähtötason huomioiminen tarkastelemalla sisäänpääsyn alinta keskiarvorajaa suosii näitä kouluja. Nousijoiden joukossa oli kuitenkin myös lukioita jotka eivät olleet erityistehtävän saaneita, esimerkiksi Töölön yhteiskoulu ja Lauttasaaren yhteiskoulu. Tulos kertoo siitä että näissä lukioissa annetaan laadukasta opetusta vaikka menestyminen ylioppilaskirjoituksissa ei ole kärkitasoa. Yleislukioista Yhtenäiskoulun lukio ja Pohjois-Helsingin lukio eivät edistäneet tai edistivät suhteellisen vähän osaamisen tasoa.
Lukioiden "paremmuusjärjestys" muuttuu jos otetaan huomioon oppilaiden lähtötaso. Järjestyksen muuttuminen osoittaa että erilaisia pisteytystapoja on monia ja on kyseenalaista julkaista yksiulotteisia paremmuuslistauksia. Realistisemman kuvan lukioista saisi yhdistelemällä useita eri kriteerejä ja laskutapoja. Mikäli paremmuuslistojen on tarkoitus auttaa oppilasta valitsemaan itselleen sopiva koulu, olisi syytä laatia useampia listoja perustuen eri ominaisuuksiin (esimerkiksi menestyminen yo-kirjoituksissa eriteltynä kielissä, reaaliaineessa ja matematiikassa; kurssitarjonnan laajuus ja erityistehtävät; kirjoitettujen aineiden lukumäärä). On myös muistettava että erityislukioiden ainoana tehtävänä ei ole tuottaa ylioppilaskirjoituksissa menestyviä vaan esimerkiksi liikunnallisesti tai taiteellisesti lahjakkaita.MTV3 on väittänyt <MTV3, 13.6.2003> että "alin sisäänpääsykeskiarvo ei kuitenkaan kerro tarpeeksi, jotta sillä voitaisiin selittää koulun yo-menestys". MTV3:n keskustelupalstalla toimitus on väittänyt että "korrelaatio yo-kokeiden ja sisäänpääsykeskiarvojen välillä ei ole merkitsevä." Tämän tutkimuksen valossa väitteet ovat harhaanjohtavia: alin sisäänpääsykeskiarvo selitti suuren osan menestymisestä yo-kokeissa (selittämättä jäänyt osuus koostunee mm. varsinaisesta koulun vaikutuksesta ja virheestä). Puoltoäänien ja alimpien sisäänpääsykeskiarvojen välinen korrelaatio oli tilastollisesti erittäin merkitsevä tarkastellussa aineistossa.
Tätä minitutkimusta laadittaessa MTV3 on julkistanut lukioiden tietoja laajemmin. Tutkimus tulisi toistaa tälle aineistolle. Tässä tutkimuksessa käytetty alin sisäänpääsykeskiarvo ei ole paras mittari kuvaamaan oppilaiden lähtötasoa. Sisäänpääsykeskiarvon epätarkkuudesta huolimatta sen ennustevaikutus oli Helsingin alueella voimakas. On kuitenkin mahdollista että esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla suhde ei ole yhtä selvä. Kenties tarkasteluja olisikin syytä suorittaa jaotellen aineistoa eri osiin (esim. suuret kaupungit, pienet kaupungit). Mikäli hyväksytään että pienten ja suurten kaupunkien lukioiden ylioppilaskirjoituksissa menestymisen taustalla on erilaisia syitä (oppilasaineksen valikoituminen suurissa kaupungeissa vs opettamisen taso pienissä kaupungeissa), on hyväksyttävä että pienten ja suurten kaupunkien lukioiden paremmuusjärjestys samalla listalla ei ole mielekästä. Esimerkiksi tiettyjen helsinkiläisten lukioiden sijoittuminen listan kärkipäähän voi selittyä täysin opiskelijoiden korkealla lähtötasolla.
Käyttämällä hienostuneempia analyysimenetelmiä olisi mielenkiintoista tietää esimerkiksi paikkakunnan vaikutus ja lukion koon vaikutus ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. Tilastollisesti voisi myös tarkastella onko peruskoulujen päästötodistuksissa todella eroja eri paikkakunnittain (kuten MTV3 on väittänyt). Mikäli väitettyjä eroja todella ilmenee, voisi osaa tarkastelua vääristävistä eroista olla mahdollista eliminoida tilastollisin menetelmin.
Tämän tutkimuksen eräs ongelmakohta on että alin sisäänpääsykeskiarvo kuvaa jossain määrin myös "todellista" lukion tasoa. Päätulos siitä että lähtötasolla on vaikutusta yo-kokeessa menestymiseen on kuitenkin melko kiistaton. Tutkimus koskee vain helsinkiläisiä lukioita. Jäännöspistemääriä ei voi tulkita yksioikoisesti, sillä regressioanalyysin luonteesta johtuen noin puolet saa negatiivisia jäännöksiä ja puolet positiivisia. On siis mahdollista että negatiivisia jäännöspistemääriä saaneet koulutkin edistävät osaamisen tasoa, mutta tämä edistäminen on keskimääräistä vähäisempää.
Etelä-Suomen Lääninhallitus, 13.6.2003
http://194.89.205.3/suom/laanit/eslh/yksikot/sivistys/yhthaku/lukio_alimmat_ka_uusimaa2002.rtf
MTV3
www.mtv3.fi/lukiot ja
MTV3:n uutiskeskustelupalsta
Muuta:
Opetushallituksen julkaisu aiheesta:
http://www.edu.fi/julkaisut/koulujenjar.pdf
Keskustelua aiheesta:
sfnet.keskustelu.koulutus